maanantai, 18. maaliskuu 2024

Erilaista kaalipataa

Kaali jakaa ihmiset eri lokeroihin, on niitä jotka rakastavat ja tietty niintä jotka eivät rakasta. Itse kuuluun näihin kaalin rakastajiin ja monesti myös keltaisen puutalon keittiössä valmistuu ruokaa kaalista. Sähkön hinta on myös enenevässä määrin ajanut valmistamaan ruokia, joita voin hauduttaa takkauunissa.

 

Keltaisessa puutalossa on aivan perinteinen varaava takka. Olen hankkinut ritilän, jonka voin sujauttaa takan luukuista sisään ja laittaa ruuan hautumaan uuniin. Suosittelen kyllä kaikille takan omistajille ritilän hankkimista. Kätevimmät pystyy kyllä tekemäänkin sellaisen.

20240305_084957.jpg

Kaalipadan tekoon varauduin ostamalla kaupasta 1,5 kg painavan kaalin, 800g naudan jauhelihaa, 2 purkkia tomaattimurskaa, Koskenlaskija Chili ruoka ja dippi juustoa sekä Creme fraiche paahdetut sipulit purkin.

20240305_084527.jpg

Pilko kaali ja laita suikaleet hautamaan kiehuvaan veteen isohkoon kattilaan, minulla kaytössä 5 litran kattila. Kaada vesi pois kun kaalit on pehmenneet. Ruskista jauhelihat ja mausta mieluisillasi mausteilla, itse käytän jauhelihamauste sekoitusta. 

20240305_094351.jpg20240305_093715.jpg

Lisää kaalin sekaan tomaattimurskat, juusto ja creme fraiche selä jauheliha, sekoita hyvin.

20240305_095435.jpg

Raastoin vielä 3 porkkanaa mukaan. kaikki vain sekaisin kattilassa ja tässä vaiheessa vielä mahdollisuus maistella tulevaa tuotoksen makua. minä lisäsin vielä suolaa.

 

Kaada kaalipata uunivuokaan ja laita hautumaan takkaan tai sähköuuniin.

20240305_101157.jpg

Sitten vain nautitaan mausteisesta kaalipadasta puolukkasurvoksen kera.20240305_141644.jpg

Kiitos, kun kävit vierailulla❤️

keskiviikko, 6. maaliskuu 2024

Harmitusta kerrassaan

 

Valitettavasti nämä sivut ovat toimineet nyt aika epävarmasti. Toistaiseksi siirryn toiselle alustalle.

20240305_141644.jpgKäypä katsomassa mitä tein kaalista🥰

Löydät keltaisen puutalon seuraavasta osoitteesta. 

https://eloakeltaisessapuutalossa.blogspot.com/?m=1

maanantai, 15. toukokuu 2023

Äitienpäivänä

 

Tänäkin vuonna, kuten monena muunakin, vietin äitienpäivää työmaalla. Muutaman vuoden päästä onkin tilanne varmaankin jo toinen ja saan nauttia lapsista ja lapsenlapsista kokoaikaisesti, muulloinkin kuin äitienpäivänä.

FB_IMG_1683952366879.jpg

Aamukahvit auringossa, ulkona on jo hyvin kesäistä!

FB_IMG_1684069843507.jpg

Tyttäreni kävi perheensä kanssa kahvilla. Yllätyksekseni sain vanhasta valokuvasta piirretyn taulun, jossa olen minä ja tyttäreni muutaman kuukauden ikäisenä! Ihana yllätys!

FB_IMG_1684069854848.jpg

Kauniit on nämä krysanteemit!

Tätä runoa mummini lorutteli meille lapsenlapsille:

 

Äiti leipoo

 

Äiti leipoo hymyellen. 

-Kelle leivot, äiti, kellen? 

Vielä kysyt – kelles muille 

pienoisille piimäsuille?

 

Tää on kakku pikku Annin, 

tuo on Heikin, tää on Hannin. 

Tämän saapi pikku Asta,

joll' on yksi hammas vasta.

 

Tehdään muita murakampi,

hiukan muita makeampi

Oisko onneks' joka muru

Siit' on äidin ainut suru.

 

Leivät nousee, hiipuu uuni, 

miss' on pienet piimäsuuni? 

Kätken kakkuun kaipausta, 

sirottelen siunausta.

 

Rakkautta rahdun verran – 

toinen teille leipoo kerran. 

Äidin kakku makeaisin, 

sitä, ah, jos aina saisin.

– Immi Hellén –

 

sunnuntai, 14. toukokuu 2023

Juhlahumua

 

Aika on mennyt sukkelaan Keltaisessa puutalossa. Viime tapaamisesta on jo aikaa, niinpä palaan viime Joulukuun alkupäiville.

Keltaisessa puutalossa juhlittiin emännän ylioppilasjuhlia 3.12.2022. Puutaloon oli kutsuttu lähimmät ystävät ja sukulaiset. Juhlat olivat onnistuneet, vaikka muutama kutsuvieras jäikin flunssaisena ja koronassa kotiin lepäämään.

Jälkeenpäin tajusin ettei tarjoilusta tullut otettua kuvia ollenkaan. Harmi sinänsä.

Kohta tämän kevään ylioppilaat saavat varmuuden onnistumisestaan kirjoituksissa.

Oman kouluni, Otava Opiston Mikkelissä, juhla ja lakitus oli pieni muotoinen, sillä iso osa valmistujista osallistui juhlaan verkon välityksellä. 

 

20221202_163057~2.jpg

Minä sain kunnian pitää uuden ylioppilaan puheen. Tässä Juhlapuhe teille luettavaksi:

 

"Arvoisa rehtori, opettajat, nettilukion henkilökunta, hyvä juhlaväki ja uudet ylioppilaat.

Olen Sari Ylänen ja minulla on kunnia pitää juhlapuhe koulumme ylioppilasjuhlassa.

Kun minulta kysyttiin olisinko halukas puhumaan juhlassamme, ensimmäisenä ajattelin, osaanko, olenko tarpeeksi hyvä ja arvokas tähän tehtävään.

Ilmottauduin nettilukioon ajattellen, että nyt on korkea aika suorittaa kesken jääneet lukio-opinnot loppuun ja saada ylioppilastutkinto valmiiksi ennen eläkkeelle jäämistä. 

Aloittaessani lukio-opintoja tammikuussa 2020, ensimmäisiä ajatuksia ja huolenaiheita olivat opinko, olenko tarpeeksi hyvä ja riittävätkö taitoni.

Opiskelujen edetessä onnistumiset kasvattivat itsetuntoa ja opin myös luottamaan siihen, että olen tarpeeksi hyvä, minä pystyn ja kykenen.

Kevät 2020 painoi meidät kaikki korona kurimukseen. Suomen koulut siirtyivät valtaosin etäopetukseen. Meille nettilukiolaisille tilanne oli tuttu ja turvallinen, jatkoimme opiskelua verkossa itsenäisesti.

Lukio-opintoni olen suorittanut työn ohella. Koska olen vuorotyössä, nettilukio oli oikeastaan ainut vaihtoehto. Verkko-opinnot ovat mahdollistaneet niin minulle kuin meille kaikille valmistuneille ja vielä opintoja jatkaville aikatauluttaa opinnot juuri omaan elämään sopiviksi. Meillä kaikilla on ollut kylliksi itsekuria ja kykyä järjestää opinnot ja yhdistää ne perusarkeen. Meillä on ollut runsaasti pitkäjänteisyyttä ja motivaatiota suoriutua opinnoista juuri oman tasoisesti.

Monet asiat ovat muuttuneet yli 40 vuodessa, ja koska olen aikakaudelta lyijykynä ja ruutuvihko, matematiikan opinnot lisäsivät harmaita hiuksia päähäni. Sinnikkäästi harjoittelemalla alkoivat matemaattiset kaavat onnistua myös tietokoneella. Keskikoulussa inhoamastani äidinkielestä muodostui yksi lempiaineista nettilukiossa, kursseja olisi voinut olla enemmänkin. Näihin lempi aineisiin oli helppo uppoutua, niinpä minulle vaikeimmat aineet eli kielet jäivät viimetippaan. Jälkiviisaana voin sanoa, että kannattaa aloittaa vaikeimmasta ja antaa näille itselle vaikeille kursseille enemmän aikaa. Minulle loppukiri tuli lukio-opintojen loppusuoralla maaliviivan jo häämöttäessä. Vanhat tuntemukset nostivat taas päätään, olenko tarpeeksi hyvä, riittävätkö taitoni ja selviänkö kunnialla loppuun asti.

Haluan kiittää perhettäni ja ystäviäni sillä te olette tuellanne mahdollistaneet opintoni sekä valmistumiseni. Suuri kiitos minun omista arvosanoista kuuluu myös opettajille, jotka ovat väsymättä jaksaneet vastata kysymyksiini, joskus jopa rautalangasta vääntämällä. Opettajilta saatu kannustava palaute on ollut ensiarvoisen tärkeää. Tämä on ollut huikea matka, jota jään kaipaamaan.

Tänään seisomme yhdessä täällä, me uudet ylioppilaat. Olemme saavuttaneet tavoitteemme ja suuri osa siirtyy jatko-opintojen pariin, minä vielä pohdin mitä jatkossa, laiskoja eläkepäiviä vai kenties aktiivista opiskelua.

Lopuksi haluan muistuttaa: riippumatta kirjain rivistöstä todistuksessa, me kaikki olemme voittajia, olemme selättäneet vaikeudet ja saaneet tutkintomme valmiiksi. Laulun sanoja mukaillen Onnittelut meille kaikille! Tänään on meidän päivämme, nyt on meidän vuoromme loistaa!"

IMG-20221204-WA0001~2.jpg

 

 

torstai, 8. syyskuu 2022

Syksy on jo täällä

20220818_160618.jpg

Hei ja ihanaa syksyä teille kaikille keltaisen puutalon vieraille. Ainakin osa puutalon tuttavistaa muistaa, että emäntä yrittää saada nuoruudessa aloittamansa lukion päätökseen ja yo-tutkinnon myös. Nyt ollaan jo aika loppusuoralla, perjantaina 16.9.-22 osallistun pitkän englannin kokeeseen. Voin kyllä sanoa, että hiukan jännittää. 

Alunalkaen en ollut olleenkaan varma osallistunko kirjoituksiin, mutta niin vain asiat johtavat toisesta seuraavan ja tosiaan nyt on sitä enkkua vaille valmiina tuo yo-tutkinto. Lukion puolella viimeinen ruotsin kurssi menossa ja sillekin takaraja häämöttää, sillä se on jätettävä arvioitavaksi viimeistään 15.10. -22.

Kaiken kaikkiaan matka on ollut antoisa, ja toivon saavani enkun kokeen läpi, mutta jos ei, niin keväällä sitten uusitaan :D

Tuntuu etten aikoihin ole pohtinut mitään muuta kuin noita koulujuttuja, ja kas kummaa tänään tupsahti mieleen, että olisko jo korkea aika tehdä oma hapanjuuri ja leipoa viikottain se kiireetön leipä keltaiseen puutaloon isännän ja emännän herkuteltavaksi. Onko teillä vinkkejä hyvän hapanjuuren valmistukseen ja tietenkin löytyykö ihanaa herkkuleivän ohjetta myös?

Aivoja lepuuttaakseni päätin tehdä Alize Puffy langasta sormeilemalla torkkupeiton. Muistan lukeneeni jostain, että käsillä tekeminen ja samalla opiskeltavan aineen kuunteleminen, auttaa asian sisäistämisessä, I hope so!

 

20220831_192904.jpg

Lenkki lenkiltä peitto alkoi valmistua

20220901_202059.jpg

Tässä peitto valmiina. 10 kerää käytin tähän lenkkilankaa.

Kiitos vierailusta, nähdään taas!