Tänäkin vuonna, kuten monena muunakin, vietin äitienpäivää työmaalla. Muutaman vuoden päästä onkin tilanne varmaankin jo toinen ja saan nauttia lapsista ja lapsenlapsista kokoaikaisesti, muulloinkin kuin äitienpäivänä.

FB_IMG_1683952366879.jpg

Aamukahvit auringossa, ulkona on jo hyvin kesäistä!

FB_IMG_1684069843507.jpg

Tyttäreni kävi perheensä kanssa kahvilla. Yllätyksekseni sain vanhasta valokuvasta piirretyn taulun, jossa olen minä ja tyttäreni muutaman kuukauden ikäisenä! Ihana yllätys!

FB_IMG_1684069854848.jpg

Kauniit on nämä krysanteemit!

Tätä runoa mummini lorutteli meille lapsenlapsille:

 

Äiti leipoo

 

Äiti leipoo hymyellen. 

-Kelle leivot, äiti, kellen? 

Vielä kysyt – kelles muille 

pienoisille piimäsuille?

 

Tää on kakku pikku Annin, 

tuo on Heikin, tää on Hannin. 

Tämän saapi pikku Asta,

joll' on yksi hammas vasta.

 

Tehdään muita murakampi,

hiukan muita makeampi

Oisko onneks' joka muru

Siit' on äidin ainut suru.

 

Leivät nousee, hiipuu uuni, 

miss' on pienet piimäsuuni? 

Kätken kakkuun kaipausta, 

sirottelen siunausta.

 

Rakkautta rahdun verran – 

toinen teille leipoo kerran. 

Äidin kakku makeaisin, 

sitä, ah, jos aina saisin.

– Immi Hellén –