torstai, 6. toukokuu 2021

Hurmaava lukukutaito

ÄI4 kurssilla on kolme erilaista polkua. Minä valitsin polukseni tunteet, kirjalistalta valitsin luettavaksi Arto Paasilinnan Hurmaava joukkoitsemurha. Kirja käsittelee huumorin avulla, tätä ikävää asiaa. Tehtävänä on kirjoittaa essee, jossa käsitellään kirjan teemaa. Olen päässyt alkuun, esittelen kirjailijaa. Vaikeinta on aloittaa kirjan teeman käsittely, niinpä päätin aloittaa lukemaan alusta. Mitä ajatuksia toinen kerta tuo. Pääsenkö syvällisemmin kiinni Paasilinnan satiiriin. 

IMG_20210317_202109.jpg

Mietin, onko Paasilinna saanut aiheensa jostain kuuluisasta joukkoitsemurhasta. Vuonna 1978 Kansan temppeli -lahkon 909 jäsenen joukkoitsemurha tapahtui Jonestownin siirtokunnassa Guyanan viidakossa. Tapaus on ollut hyvin ristiriitainen ja sitä voidaan pitää myös joukkomurhana. Monet pakoon yrittäneistä ammuttiin. Kaikki eivät myöskään juoneet myrkkyä vapaaehtoisesti. Maailmassa on ennen kirjan ilmestymistä ja sen jälkeen tapahtunut joukkoitsemurhia. 
 
Arto Tapio Paasilinna syntyi 20.4.1942 Kittilässä ja kuoli 15.10.2018 Espoossa. Paasilinna on suomalainen kirjailija, jonka laaja tuotanto on ollut lukijoiden suosion kohteena vuosikymmeniä. Kirjallisuuskriitikkoja Paasilinna ei pystynyt koskaan vakuuttamaan tuotannollaan. Kirjailijana Paasilinnaa voi kutsua humoristiksi. Ronskilla huumorilla höystetyt mielikuvitukselliset kirjat ovat olleet monien elokuvien ja televisiosarjojen pohjana. Paasilinnan runsasta tuotantoa on käännetty yli 40 kielelle. Paasilinna julkaisi elämänsä aikana 35 romaania. Hän sai osakseen monia kunnianosoituksia, kuten Pro Finlandian vuonna 1993 ja Weilin+Göösin kirjallisuuspalkinnon vuosina 1975 ja 1976. Hänet huomioitiin myös ulkomailla: "Prix Litteraire Air Inter (Bordeaux, Ranska) 1989 ja Giuseppe Acerbi -kirjallisuuspalkinto (Mantova, Italia) 1994". 
 
 Itsemurha on raju ja väkivaltainen tapa päättää oma elämä. Kirjassa kahden miehen suunnitelmat muuttuvat heidän törmätessään sattumalta toisiinsa: " Kun itsemurha epäonnistuu, se ei välttämättä ole maailman murheellisin asia". Miehet pääsevät kertomaan toisilleen oman elämäntarinansa, surunsa ja murheensa. Kaksi väärin ymmärrettyä ja yksinäistä miestä, Rellonen perheen syrjimänä ja Kemppainen leskeksi jääneenä. Miehet tulevat pohdinnoissaan siihen tulokseen, että kaikkia itsemurhaa aikovia tulisi auttaa. Tällä kertaa apua vain tarjotaan yhdessä joukkoitsemurhan tekemiseen. Niinpä he ilmoittavat lehdessä: "HAUDOTKO ITSEMURHAA? Älä hätäile, et ole yksin. Meitä on muitakin , joilla on samanlaisia ajatuksia, jopa alustavia kokemuksia. Kirjoita itsestäsi ja elämäntilanteestasi lyhyt selonteko, ehkä voimme auttaa. --- Seikkailijat, älkää vaivautuko. Ystävälliset vastaukset Helsingin pääpostin Poste Restanteen nimimerkillä > Yritetään yhdessä<." 
 
Kirjassa joukkoitsemurhaajat kokevat elämänhalunsa palanneen. Ratkaisevan hetken koittaessa moni haluaakin peruuttaa aikeensa. Kirjassa ensimmäinen syöksy Korpelan Kuoleman-linjalla hyytävään jäämereen keskeytyy, kun "monet elämänhaluiset kädet kurottautuivat painamaan pysäytysnappia". Itsemurhaa harkitseva ei useinkaan halua kuolla, vaan etsii ulospääsyä epätoivoiselta tuntuvasta tilanteestaan. Lopullisen ratkaisun taustalla voi olla mielenterveysongelmia, päihteidenkäyttöä, yksinäisyyttä, menetyksiä ja vaikeita elämäntilanteita. Syvässä toivottomuuden tilassa ei näe vaihtoehtoja vaan luulee, ettei mikään tai kukaan voi enää auttaa.
 
Mustalla huumorilla höystetty romaani, viihdyttävää luettavaa.

keskiviikko, 10. maaliskuu 2021

Raejuustopannaria

Raejuustopannariin löytyy ohjetta jos minkälaista. Keltaisen puutalon jääkaapissa, takimmaisessa nurkassa, kökötti raejuustopurkki. Raejuusto oli jo muutaman päivän vanhentunut jääkaapissa. Ajattelin, ettei sitä passaa heittää menemään, jotenkin sitä voisi jalostaa. Olen aiemmin tehnyt tällä ohjeella pannarin. Tällä kertaa laitoin 400g purkin raejuustoa, 3 kpl kananmunia, 1 dl kaurajaujoja ja ropsauksen suolaa. Jos haluaa, voi makeutta laittaa taikinaan haluamallaan tavalla. Ai niin, ja 1 rkl rasvaa laitoin myös. Sekoitin sauvasekottimella raejuuston ja munat, jauhot sekoitin vispilällä. 200 asteisessa uunissa n. 40 min. Ja ei ku ääntä kohti. 

IMG_20210310_171830.jpg

Pannarista tuli sopivan paksuinen, oikeastaan ohuehko, mutta kaikin tavoin onnistunut tekele. Ei jäänyt yhtään palasta ylimääräistä.

keskiviikko, 17. helmikuu 2021

Analysointiako

Äidinkielen 3. kurssilla, Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa, tehdään analyysejä ja arvosteluja, kirjoitetaanpa runokin. Tässä tämä minun novellianalyysi kaikessa raadollisuudessaan. Analyysi on vaikea laji, minulle ainakin. Tässäkin tehtävässä minun oli vaikea pysyä rajatussa sanamäärässä, Tätä kirjoisusta on kutistettu, rajattu ja kirjoitettu uudestaan aika monta kertaa.

 

rice-pudding-480823_960_720.jpg

Mistä joulupuurosi manteli on peräisin

Jyri Paretskoin luettu joulunovelli Mantelinperijä on julkaistu 21.12.2015 YouTubessa. Novellin nimi Mantelinperijä on nimimotiivi ja toimii juoninovellin keskeisenä teemana.

Tapahtumat saavat alkunsa pitkään haudutetun riisipuuron syömisestä. Tarinan käännekohta on, kun perintömantelin huomataan kadonneen. Kenen puurolautasella manteli oli? Novellin juoni kietoutuu perintömantelin ympärille. 

Riisipuuro nautittiin yhdessä. Kenen lautasella oli manteli? Martti oli laittanut Marin lautaselle mantelin, hän oli varma siitä. Toihan manteli saajalleen onnea, häitä naimattomalle ja poikalapsia lapsettomalle. Kallisarvoinen kuninkaallinen manteli oli kadonnut. Martti oli saanut sen isäukoltaan, joka sai sen omalta isältään, joka sai sen omalta isältään, joka sai sen omalta isältään, joka sai sen omalta isältään, joka oli ostanut sen merikapteenilta, joka sai sen muistoksi, kun kuljetti aatelista, joka sai sen riisipuurosta, jota oli syönyt itsensä Kaarle XIV kanssa ja oli siis 200 vuotta vanha. Mari on kauhuissaan vierailun saamasta käänteestä.

Martti hakee ulkoa laudan pätkän ja ruosteisia nauloja. Niillä pitää tutkia onko manteli ulosteessa. Kyllä se manteli sieltä ulos tulee, niin kestävä manteli ei suolistossa vahingoitu. Mari on pöyristynyt koko ajatuksesta. Toisaalta hän myös odottaa, että tilanne kääntyy nauruksi. Kaikki olisikin vain pilaa.

Novelli käsittelee perinteiden kunnioittamista huumorin keinoin. Seuraavana päivänä manteli tulee ulosteen mukana ehjänä, ilman vaurioita. Mari palautaa mantelin Martille. Perintömanteli on taas tallella. Novellin lopussa esitetään uusi tarina kerrottavaksi Mikon ja Marin lapsille. Tässä puurossa on perintömanteli joka on 200 vuotta vanha. Tämän mantelin teidän isänne sai omalta isältään, joka sai sen teidän äidiltänne, joka paskansi sen. Mari on kyllä sitä mieltä ettei sitä tarinaa koskaan kerrota kenellekään.

 

Lähteet:

Jyri Paretskoi 21.12.2021 https://www.youtube.com/watch?v=31q7jFD8_w4&feature=youtu.be&ab_channel=JyriParetskoi

Runo- ja novellianalyysi viitattu 15.2.2021 https://aidinkielenkotisiv.wixsite.com/mysite/runo-ja-novellianalyysi

tiistai, 2. helmikuu 2021

Oppia ikä kaikki

Keltaisen puutalon emäntä jatkaa opiskeluja. Ahneuksissani olin kerännyt kursseja liikaa. En sitten oikein selvinnytkään niistä helpolla. Sain nyt kuitenkin GE2 ja YH2 arvioitavaksi ja jäljellä on matikan ja historian kurssit, Enpä nyt ota uusia, ennen kuin saan nämä arvioitavaksi. 

Nuorempana tuntui matikka huomattavasti helpommalta, tähän päivään verrattuna.  Unohduksissa on moni niin peruskoulussa opittu juttu, aivan kuin uutta asiaa opiskelisi. Kyllähän niitä onnistumisiakin on tullut. Tajusin diskriminantin 🙋. Jätin jo perustehtävät väliarvioitavaksi ja palasin kertaamaan kurssin aiheita. Niin paljon oli puutteita noissa tiedoissa. Katsotaan minkälaisen palautteen saan opettajalta."

                                                                    

l%25C3%25B6yt%25C3%25B6retkien%2Bmuistom
Löytöretkien muistomerkki Portugal, Lissabon kuva:Pixabay

Löytöretkien seurauksia

"Suurten löytöretkien aika alkoi 1400-luvulla jatkuen 1700-luvulle asti. Löytöretkeilijöitä ohjasi uuden etsiminen, mutta myös vahvasti kristinuskon vahvistamien sekä emämaan vallan ja vaurauden kasvattaminen. Löytöretket ja niitä seurannut Euroopan laajentuminen sai aikaan tapahtumasarjan, joka mullisti koko ihmiskunnan historian."

"Löytöretkien seurauksia pohdittaessa tulisi muistaa nimityksen olevan hyvin eurooppalainen kanta asiaan. Amerikan alkuperäiskansat kokivat katastrofin, jonka aiheuttivat maahantunkeutujat ja valloittajat. Paikallinen väestö orjuutettiin. Tunkeutujat toivat mukanaan tauteja, joihin paikallisväestöllä ei ollut immuniteettia. Amerikan alkuperäisväestön väkiluku romahti, kun eurooppalaisten tuomat rutto ja isorokko epidemiat harvensivat kansaa."

"Vaikuttivatko löytöretket läntisen Euroopan ja siitä kehittyneet pohjoisamerikkalaisten yhteiskuntien kehittymisen teknologian kärkimaiksi. Euroopan vaurastuminen ja taloudellinen kasvu mahdollistivat valtioiden nopean teollistumisen. Mahdollisuudet uudenlaisten tehtaiden syntyyn saatiin uusista raaka-aineista. Vaikka kolonialismi eli siirtomaavalta olikin alkuperäiskansojen riistoa ja orjuuttamista, se käynnisti eurooppalaisen teknologian kehityksen. Löytöretket aiheuttivat myös muita negatiivisia asioita, kuten orjakauppa, rasismi, kansojen tuhoaminen sekä valloitettujen alueiden luonnonvarojen riisto. Amerikan alkuperäisväestöjen järjestöt haluavat muistaa Kolumbuksen retkien olevan alku ihmiskunnan historian suurimmalle kansanmurhalle."

keskiviikko, 20. tammikuu 2021

Salpausselät

Maantieteen kurssilla GE2 oli tehtävän tulkita kuvia tai karttoja ja selvittää miten maisemat ja ilmiöt ovat syntyneet. Yhdessä kohdassa oli Suomen kartta ja siinä kuvattuna Salpausselät sekä Jyväskylän seudulla oleva reunamuodostuma.

Salpausselät syntyivät viime jääkauden päättyessä mannerjäätikön vetäytyessä hitaasti pohjoiseen. Jäätikön vetäytymisen pysähtyessä, pysähdyskohtiin kasautui jään työntämää moreenia sekä sulamisveden kuljettamaa soraa ja hiekkaa. Ensimmäinen Salpausselkä syntyi n. 12250-12050 vuotta sitten. Kylmän vaiheen lopussa syntyi toinenkin Salpausselkä vuosina 11790-11590. Tämän jälkeen ilmasto lämpeni rajusti. Kolmas Salpausselkä syntyi n. 11300-10400 vuotta sitten. Kylmänkauden toistuessa vielä, se synnytti Sisä-Suomen reunamuodostuman Jyväskylästä lounaaseen.

saimaa-1548765_1280.jpg

Kuva Pixabay Saimaa, Järvi-Suomi

Salpausselkiä on siis kolme ja vyöhykkeen leveys on 50-70 kilometriä ja niiden korkeus on 1-70 metriä. Ensimmäinen Salpausselkä alkaa Hankoniemestä ja kulkee Lohjanharjulta Hyvinkäälle. Hyvinkäältä se jatkuu Lahden, Kouvolan, Lappeenrannan ja Imatran kautta Värtsilän tienoille. Salpausselkä on korkeimmillaan Lahden seudulla. Salpausselkä muodostaa Järvi-Suomen etelä- ja kaakkoisrajan. Lohjanjärven, Vesijärven ja Saimaan voidaankin sanoa patoutuneen Salpauselän pohjoisrinteeseen.

Toinen Salpausselkä sijaitsee noin 20 kilometriä ensimmäistä pohjoisempana. Se on ensimmäistä matalampi ja alkaa Raaseporin Bromarvista ja jatkuu Karkkilan kautta Hämeeseen. Asikkalan Vääksyssä se erottaa Päijänteen ja Vesijärven toisistaan. Suur-Saimaalla se muodostaa Kyläniemen kannaksen ja itäpäässä Pihlaja- ja Puruveden kaakkoisrannan.
 
Kolmas Salpausselkä on muita lyhyempi ulottuen Angelniemestä Someron kautta Hämeenlinnan seudulle.
 
Lähde:
Wikipedia Salpausselät 12.1.2006 viitattu 17.1.2021 https://fi.wikipedia.org/wiki/Salpaussel%C3%A4t

 

Lisää lukion tehtäviä sisar blogissa https://keltaisenpuutalon.blogspot.com/